7000 uutta työpaikkaa bioenergia-alalle

Biopolttoaineilla tuotetaan kokonaisenergiasta 25 % ja sähköstä 20 %. Bioenergia edustaa lähes 90 % uusiutuvan energian käytöstä. Bioenergian vuosikäyttö, turve mukaan lukien on täysin mahdollista nostaa nykyisestä 100 TWh:sta 150 TWh:iin vuoteen 2020. Tämä kasvu lisäisi uusia työpaikkoja po

Lue lisää

BIOENERGIAA LISÄÄ 50 TWh - Nykyisestä 100 TWh:sta 150 TWh:iin vuoteen 2020

Bioenergialla on huomattavat lisäysmahdollisuudet Suomessa. Lisäys nostaisi uusiutuvien käyttöä 5 %-yksikköä, ja jos energian käyttö saataisiin laskettua vuoden 2005 tasolle, bioenergia kattaisi lähes koko 9,5 %-yksikön uusiutuvien lisäystavoitteen.

Lue lisää

takaisin

7000 uutta työpaikkaa bioenergia-alalle

Biopolttoaineilla tuotetaan kokonaisenergiasta 25 % ja sähköstä 20 %. Bioenergia edustaa lähes 90 % uusiutuvan energian käytöstä. Bioenergian vuosikäyttö, turve mukaan lukien on täysin mahdollista nostaa nykyisestä 100 TWh:sta 150 TWh:iin vuoteen 2020. Tämä kasvu lisäisi uusia työpaikkoja polttoainehuoltoon ja yrittäjyyteen vähintään 7000 eri puolille Suomea.
 
Päästökauppa ei ole ohjannut tai kannustanut investoimaan uusiutuviin. Yhdistetyn biosähkön ja lämmön lisätuotannon edistämistoimia onkin terävöitettävä. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävien valtion investointitukia tulee oleellisesti nopeuttaa kiihdytetyssä aikataulussa ja nostaa nykytasosta vähintään 350 miljoonan euron tasolle, jolla on saatavissa pikaisesti 1,3 miljardin alan investoinnit (yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotantolaitoksia, aluelämpölaitoksia ja lähilämpökonsepteja, yhteensä yli 2500 MW). Ne tuovat rakentamisvaiheiden lisäksi pysyviä polttoainehuoltoon ja yrittäjyyteen liittyviä vakituisia työpaikkoja vähintään 7000 eri puolille Suomea. Yhteensä suurten ja keskisuurten biosähköä ja lämpöä tuottavien laitosten investointipotentiaaliksi vuosikymmenen loppuun on laskettu 5 miljardia euroa.
 
Sähkön pientuotannon vauhdittamiseksi Suomessa myös biomassoille tulee saada pikaisesti syöttötariffijärjestelmä. Kemera-tukijärjestelmä on keskeinen metsäpolttoaineiden tuotannon edistämisinstrumentti ja sillä edistetään nuorten metsien hoitoa ja puuston tulevaa laatua. Kemeralain muutosesityksessä oleva energiapuun korjuu- ja haketustukien asettaminen de minimis-säännösten eli tukileikkurin piiriin on poistettava. Kemera on jäänyt pahoin ajasta ja asetetuista lisäystavoitteista jälkeen, on nopeiden toimenpiteiden aika. Peltoenergian lisäkäyttötavoitteet on myös selkeästi saatava tukemaan uusiutuvien tavoitteita.
 
Kiinteistösektori on lähes ja omakotitaloasujat kokonaan unohdettu nykyisissä edistämistoimissa. Noin 250000 öljylämmitteisestä kiinteistöstä, esimerkiksi Ruotsissa on enää 50000 öljykattilaa jäljellä. Sähkölläkin lämmitetään 665000 asuntoa. Kiinteistösektorilla esim. pääoman verovähennysratkaisulla edistettäisiin aktiivisesti päätöksiä uusiutuvan energian käyttöönottoon uustuotannossa ja saneerauskohteissa (pellettitakat ja kattilat, hake- ja pilkekattilat, lämpöpumput ja aurinkokennot, bioaluelämpöön liittymiset ja näiden yhdistelmät). Kun korvataan 5 TWh/vuosi öljyä kiinteistösektorilla:
→ 200 milj. euron vuotuinen tuontipolttoaine-öljylasku siirtyy kotimaan markkinoille
→ mahdollistaa 80 milj. euron laiteinvestoinnit eri puolille Suomea
→ tuovat 1500 - 2000 lisähenkilötyövuotta.
→ aktivoivat kotimaan yritystoimintaa ja lisäävät alueellista talouselpymistä.
 
Bioenergiaan panostaminen parantaa heikkoa energiaomavaraisuuttamme ja vähentää energian tuontia. Biopolttoaineilla on paikallisena energialähteenä tärkeä asema toimitus- ja huoltovarmuuden takaajana. Kotimaisten polttoaineiden lisäkäyttö vähentää riippuvuutta fossiilisten globaaleista hintaheilahteluista. Samalla saavutetaan CO2-päästöjen huomattava vähentyminen, noin 10 miljoonaa CO2-tonnia.
 
Valtakunnallisille Kevätpäiville 2009 Helsinkiin 22.4.2009 on kokoontunut yli 100 alan bioenergia-toimijaa ja päättäjää eri puolilta Suomea.

22.4.2009, Finbio